sunnuntai 25. toukokuuta 2014

24.05.2014 Tuurin Miljoona Koira



Huh hellettä! Tässähän on viikon verran ollut "etelä-fiilistä". Pojat ovat nauttineet terassilla loikoilusta ja aamuisista metsäretkistä. Tälläisinä päivinä voi ottaa hieman rennommin ja nauttia kesästä.

Lauantainakin oli aurinkoinen hellepäivä Tuurissa. (+31´c oli varjossa kuumimmillaan!)
Onneksi tuulenvire kävi sen verran mukavasti ja välillä kumpupilvet peittivät porottavan auringon taakseen, ettei ihan paahduttu ;)
Saatiin kehän laidalta teltan varjosta paikka ja uudet tuulettimet coolereineen vilvoitti kevarissa loikoilevia bulliamme.
Tunnelma Tuurissa oli leppoisa, iloisia ja hymyileviä kasvoja näkyi koko päivän :)

Ranskiskehässä tuomaroi: Rainer Vuorinen, Suomi
Arvostetun ranskistuomarin arvostelut olivat molemmista pojista huikeat!
Kehuja tuli molemmille mittasuhteista, päästä, silmistä, korvista ja liikkeistä.


Hermès odottaa vuoroaan.


Tässä mennäänkin jo Rop&Vsp-kehässä
Tänään ROP: Hermès
Ja VSP: Martta


Gucci kilpaili valioissa, ollen eri1, SA ja PU2
Tänään uroksista vain Hermès ja Gucci sai SA:t, joten pojilla oli tuplavoitto ;)


Tässä arvostellaan Guccia:


Ryhmäkehässä tuomaroi: Juha Kares, Suomi


ROP ja Serti


Mukana oli myös Katrinin upea Heiko- dobermanni
Tuomarina: Paula Heikkinen-Lehkonen, Suomi
Ja wautsi-wau, Heikosta tuli ROP!


Ryhmäkehässä tuomaroi: Paula Heikkinen-Lehkonen, Suomi


Onnellinen Katrin ja komea Heiko:



Keskisen shoppailu-paratiisi jäi odottamaan kesälomareissua...
Kiitos päivästa Katrin ja tutut poppoolaiset :)


sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Toukokuun lumet ja 4.5. KV näyttely Tampereella

Terassin ovi aukesi.  Gucci juoksenteli terassille ja juuri ennen porrasta hän löi liinat kii. Silmät pullistuivat päästä ja katsoi minua "iso kysymysmerkki-huutomerkki" -ilmeellä... Voiko olla totta?! Lunta! Kyllä vain, näyttelypäivän iltana sitä alkoi satamaan ja aamulla sitä oli vielä jonkin verran jäljellä. Koska pisuhätä oli kova, Gucci asteli varovasti kaikkia tassujaan nostellen lumiselle nurmelle. Pienen pieni hevosenkenkä lenkki tassuja nostellen tuli tehtyä ja vauhdilla sisälle oli päästävä. Eihän äippä mennä lenkille, eihän?



Iltapäivään mennessä oli aurinko sulatellu pihasta ja kaduilta lumen rippeet, vaan metsässä meitä odottikin yllätys. Kohmeiset vuokot eivät olleet aukaisseet itseään vaan nuokkuivat pää painuksissa vartensa jatkona. Ei tainnut heitäkään takatalvi innostaa...

Voi mahoton miten paljon lunta tänne olikaan kertynyt!



Sunnuntaina 4.5.2014 oli näyttelypäivä.
Tampereen messu-ja urheilukeskuksessa kansainvälinen koiranäyttely:
53 ranskista tuomaroi Victor van Raamsdonk, Belgium
Hermèksen sijoitus oli: Nuortenluokassa eri 1, SA, PU2, Serti ja vara-cacib


Kata kiitteli kuinka mallikkaasti Hermès liikkui kehässä ja pöydällä.



Pu-kehässä ja viimeissä kuvassa päivän urosten järjestys


Tuliaisina kotivahtina olevalle Guccille valitsimme Hermèksen kanssa mehukkaat luut ja samalla kun haimme sertistä saatavan pokaalin ostimme Guccille Suomen muotovalio- ruusukkeen.

Hei, arvaatko mitä?
Hermèksen studiokuvat ovat valmiit ja odottavat blogiin pääsyä ;)

Toivottavasti ilmat lämpeävät ja saadaan pian nauttia alkukesästä.
Äippä ajatteli jouduttaa sitä ja toi kukkaloistoa kotipihalle ...





maanantai 21. huhtikuuta 2014

Minilomalla Ihananiemen mökillä! -Guccin juttuja-



*KUKKO KIEKUU, KUKKO KIEKUU, KUKKO KIEKUU*
Parahin yöuneni oli vielä käynnissä, juuri lipaisin valtavaa luuta, kunnes uni katkesi outoon ääneen. En ollut kuullut sitä aiemmin. Mikä se oli? Äippä sanoi, että ollaan maalla ja täällä ei piippaa isin herätyskello, vaan kukko kiekuu. Kukko? Niin, se on kesämökillämme asustavien kanojen uros, valisti äippä.  Hän lupasi viedä meidät katsomaan tuota kovaäänistä aamuvirkkua. 

Ensimmäinen lomapäivä alkoi siis aamuvarhain. Alakerrasta kuului jo kolinaa, ja jos oikein haistoin, on pannulla paistumassa munakas. Taidanpa mennä katsomaan jospa apukokkia tarvitaan. Hermèskin venyttelee itseään, hänkin on hereillä ja vaistosi saman tuoksun.

Aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan ympäristöön. Ihania tuoksuja nousee ojanpientareilta. Äippä oli taas innoissaan kameransa kanssa, ei tässä nyt poseeraamaan ehditä!



Tien reunassa on vanha hirsitalo. Sen pihalta löysimme aarteita, kenkä, postilaatikko, eväspulloja ja erilaisia rakennustarvikkeita... Äippä alkoi näyttelemään jotain mustavalkoelokuvaa ja isi innostui leikistä. Meitä se leikki ei kiinnostanut, kun me ei oltukaan sen tarinan päähenkilöitä...


Kesken keppileikkimme Jokke huusi "katsokaa, kurkia!" 
Hermès ei tajunnut katsoa taivaalle vaan juoksi äipän luo. Kurjet on kuulemma pitkän matkan muuttajia, jopa Afrikasta asti palavaat tänne Suomeen pesimään.


Mökkirannassa on laavu. Näin, että äippä kävi pakkaamassa picnic- korin. Toivottavasti makkaraa on monta pakettia, meitä alkoikin jo huikomaan...


Höh, saatiinkin vaan pari makkaran palaa... mä ainakin mökötän.



Huomenna päästään katsomaan kukkoja! Jipii! Nyt nukkumaan. Älkää kukot kiekuko liian aikasin.
Aamulenkillä bongasin rusakon, yritin juosta sitä kiinni, mutta sillä oli enemmän etumatkaa ja sit se katosi pusikkoon... Jäin kytikselle hetkeks aikaa, mutta aamupalan tuoksu oli jälleen niin huumaavaa, etten malttanut kauaa vaania.


Kanala näkyvissä!
Kukot kukkoilee!


Mulla on janooo!!! Suu on kuiva kuin beduiinin sandaali! 
Onneksi bongasin puron. Opetin Hermèksenkin juomaan, vaikka töitä se teettikin. Nuo ranskalaiset on niin hienoja, ettei tavalliset luonnonkipot meinannu kelvata.


Metsästä löytyi vielä paksu kerros jäätä...  Vaikka kevät on tullut jäädäkseen ei tuo tuosta vielä pitkään aikaan taida sulaa. Ainakin vesi oli raikasta ja maukasta, lienee valunut tuolta jäätiköltä.
Lenkiltä saavuttuamme, Jokke antoi savuluut. Mitä herkkua!
Tyylihän on vapaa, ja ei muuta kun kimppuun!


Pikkuveikkaa on kiva kutitella, ja ottaa muutama tanssiaskel ja hieman kurmuuttaa ;) 
Saman kepin kun löydämme, sitä kilvan kuljetamme.


Jokke lähdössä kalaan. Onkohan Jokke yhtä hyvä kuin minä ja isi?
Kesällä me saadaan mökillä ainakin sata kuhaa. Luulen, että hän ei osaa jekuttaa niin hyvin kaloja kun me ja hänen saalis jää tyhjäksi.


Yritn kaivaa isin jemmaamaa luunpalaa kivikosta. Voimiahan minulla on ja lohkareet siirtyivät kepeästi alemmaksi ja löysin sen! Mutta en saanut sitä enää kaluta, oli kuulemma liian pieni ja se jäisi minun kurkkuuni. Yritin vakuutella, että olisin vaan imeskellyt sitä ja enkä missään nimessä olisi yrittänyt niellä sitä...


Aurinko paistoi seuraavanakin päivänä.  Tänään saimme Sadulta 4 miniluuta. Hermèkselle iski ahneus ja hän yritti syödä kahta luuta kerrallaan. Eihän se onnistunut. Huomasin tilaisuuteni tulleen... nappasin luun ja vein sen piilopaikkaani... hahaa! Nytpä minulla on kolme luuta jemmassa.


Minä en jaksaisi, mutta kun tuo veikka jaksaa riehua... Taas pitää mennä leikkimään, heippa!


Nyt me bongattiin sammakko! Äippä sanoi minulle joskus, että kun sitä pussaa, se muuttuu ranskis prinsessaksi.  Kerroin saman Hermèkselle ja nyt se yrittää tuolla saada sitä kiinni... Taidanpa mennä katsomaan tuleekos siitä yhtään mitään.


Kesken komeusunieni kuulin taivaalta pärinää... Kun oikeen tarkkaan katsoin näin pienlentokoneen! 
Isi vei meidät sisälle, koska niille oli järjestetty yllätys! Luulenpa, että tuo kone liittyy siihen jotenkin...


Kone laskeutui pehmeästi mökin rantaan... Pilotti vei ensin isiä ja sitten äitiä liitelemään




Sitten kaikki tulivat sisälle ja alkoi herkullinen tuoksu vallita keittiössä... Hermès ei voinut vastustaa tuota tuoksua... Isi kuiskasi korvaani, että tänään juhlitaan äipän ja isin 10vuotis hääpäivää. Lupasi meillekin sisäfilettä... Mitä luksusta!


Äipän viekkuun on ihana nukahtaa <3
Meillä oli super kiva mökkiloma! 
Tänne tullaan kyllä uudestaan!



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Hermèksestä Viron junior muotovalio

Perjantaina pikkumiehemme Hermès vietiin treffipaikalle ja matka tuttujen koiraystävien kanssa kohti Rakverea starttasi. Hermès loikkasi niin innoissaan kuljetusyksiöönsä ettei huomannut, että äippä jäi siitä karavaanista pois. Äippää hieman mietitytti miten pärjää viikonlopun ilman vauhtiukkoaan, mutta onneksi kotiväellekin oli järjestetty ohjelmaa niin, että päivät menivät nopeaa.

Aurinkoinen Rakvere ja komea linnoitus kirvoitti matkalaiset kuvaamaan.
Olipa ihana saada kuvapostia  !





Lauantaina 29.03. ensimmäinen näyttelypäivä.
  Gucci ja äippä sai metsälenkillään odotetun puhelun...


Katrin ilmoitti, että Hermès oli pärjännyt todella hyvin:
Hermès oli: ROP Jun, ROP ja BIS Junior 2 


Rotutuomarina: Panos Demetriou, Kypros

BIS junnutuomarina Hans Almgren, Ruotsi.

(Reissussa kuvaajana toimi Katja R.)












Näyttelyssä oli kova taso ja runsas osanotto.
Sunnuntaina 30.03. Hermès oli Jun VSP, PU2, Jun SERTI
Rotutuomarina: Zlatina Davidovska

Nyt on syytä juhlia: Hermèksestä tuli tänä viikonloppuna Viron junior muotovalio





Onnittelut myös kasvattajalle ja Katrinille!



Tällä viikolla valmistui Ruttu Nutusta tilatut sadeasut. 
Yks Batman sovitteli viikonloppuna asuaan, ja odottaa innolla sadekelejä ;)




Lisää kuvia asuista tositoimissa sopivan sään sattuessa :)